maanantai 24. maaliskuuta 2014

Kauneuden hoitoa

Heti alkuun täytyy myöntää, että vuosi vuodelta musta tulee entistäkin huonompi kauneuden hoitaja (vaikka varmaan pitäisi toimia juuri toisin). En vaan jaksa tai ehdi hankkia mitään uusia tuotteita tai käydä missään hoidoissa. Meikkaan kuitenkin ainakin neljä kertaa viikossa kun lähden toimistohommiin. Liikuntajutuissa en pahemmin meikkaa.

Nytkin käytän kesäistä BB- voidetta keskellä talvea, vaikka iho selvästi kaipaisi peittävämpää meikkivoidetta. Mun ripsari on ihan surkea ja sitä usein löytyykin enemmän silmän alta kuin ripsistä ja kajaalikin vetelee ihan viimeisiään. Alopeciasta johtuen mulla on vielä niin vähän ripsiä, että ne eivät itsessään näy mihinkään ilman väriä.

Mun ystäväni kertoi jokin aika sitten LivBox-paketista, jonka hän on tilannut itselleen. Joka kuukausi tulee siis paketti, jossa on erilaisia tuotteita kauneuden hoitoon. Mäkin innostuin paketista ja melkein jo ehdin unohtaa koko homman kunnes ensimmäinen paketti kopsahti postiluukusta.


 
Tällaista kaikkea paketista ilmestyi:



 Luis Vidmerin itseruskettava voide. Ihanan kevyt ja hyväntuoksuinen kevyesti päivettävä voide. Tämän voisin ottaa viikoittaiseen käyttöön.
Kokeilin kasvoille ja tuote antoi juuri sopivan pienen päivetyksen.
 

 Näytepakkaus Beyoncen Rise tuoksusta. Ihana!

Loreal - Thickness booster. En ole ehtinyt vielä kokeilemaan. 

 Oral-B valkaiseva hammastahna ja Clinique värillinen huulivoide. Molemmat tosi hyviä tuotteita. Varsinkin tuo huulivoide on ihan huippu. En käytä koskaan huulipunaa, mutta tämä jää varmasti käyttöön. Tuntuma kuin huulirasvassa, mutta vahva väri joka pysyi pitkään. Tykkään!



Lisäksi paketissa oli Lumenen yövoide, jota olen nyt käyttänyt koko ajan. Ihanan kevyt koostumus yövoiteeksi.

Ihan kaikkea en ole ehtinyt vielä testaamaan, mutta kaikki joita olen kokeillut ovat olleet ihania tuotteita. Jos kiinnostut Liv-paketista sen voi tilata täältä. Hinta on tällä hetkellä 15,90 sisältäen postikulut. Paketin sisältö on aina yllätys, mikä onkin tosi hauskaa.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

Vapaapäivä on ihana päivä

Pitkästä pitkästä aikaa mulla oli tänään kokonainen vapaapäivä. Yleensä teen lauantaisinkin vähintään paperihommia, mutta nyt pidin kokonaisen vapaan, mitä nyt sähköpostit tarkastin, päivitin Merjansporttia Facebookissa ja nyt bloggaan.

On ollut ihana päivä. Aamulla nukuttiin pitkään ja lähdettiin sitten Virkkalan Kirin järjestämään junnupesis-tapahtumaan. Meillä oli seitsemän lasta ja kaksi aikuista eli täysi joukkue mukana. Oli tosi kiva tapahtuma. Lapset oli innoissaan!

Pienimmille oli temppurata ja vähän isommille erilaisia pesisharjoitteita.



Junnupesiksen jälkeen heitin tytöt Lohjan teatteriin katsomaan Robin Hoodia. Sillä aikaa tehtiin miehen kanssa kuntotesti Me Naisten mukaan.


Testissä oli samoja juttuja mitä teetän omillekin asiakkaille. Vatsalihasliike oli tässä vähän haastavampi ja lisänä oli cooperin testi. Juoksin sen jo vähän aikaisemmin päivällä. Odotukset eivät olleet juoksun suhteen kovin korkealla, mutta 1480 metriä sain kuitenkin hölköteltyä. Siitä on sitten hyvä lähteä parantamaan.


 Cooperi ja lankku menivät vähän niin ja näin, mutta muissa testiliikkeissä meni aika hyvin.

Ajattelin, että toukokuun lopussa voisin järjestää urheilukentällä avoimen Cooperin testin ja mahdollisesti muutkin kuntotestit. Siihen voisi kuka vaan osallistua ja vaikkapa elo-syyskuussa uudestaan katsottaisiin miten tulokset ovat kehittyneet. Taidankin haastaa omat asiakkaat (entiset ja nykyiset) testiin!

Testin jälkeen hikoiltiin miehen kanssa vielä pilateksen merkeissä puoli tuntia. On se haastavaa!

Olen ollut viime aikoina liian paljon poissa kotoa, joten nyt oli ihanaa vaan hengailla noitten omien rakkaitten kanssa <3 Nyt onkin tosi rentoutunut ja onnellinen olo!

torstai 20. maaliskuuta 2014

Pilates opettaa rautakankea

Sain PT-koulutuksessa kipinän tutustua pilatekseen ja syvien lihasten treenaamiseen. Koulussa tuli selväksi miten tärkeätä on, että lihaksemme aktivoituvat oikeassa järjestyksessä. Sisempien lihasten tulisi aktivoitua jo pelkän ajatuksen voimalla ja jaksaa työskennellä pitkään. Sieltä tulee kaikkeen liikkumiseen ydintuki. Pinnalliset lihakset taas aktivoituvat räjähtävään ja kovaan työhön ja myös väsyvät nopeammin.

Olen kiinnittänyt syvien lihasten toimintaan liian vähän huomiota, en siis tiennyt toimivatko ne optimaalisesti vai eivät. Siispä tilasin yksityistunnin Lohjalaiselta pilates-gurulta Sirpa Innaselta. Viikko sitten olin ekan kerran Sirpan vastaanotolla ja sainkin oikein rautaisannoksen tietoa ja oppia.



Aluksi virkistettiin verenkiertoa rullailemalla jalkapohjia nystyröidyllä pallolla ja samalla käytiin läpi mun treenihistoriaa. Sirpa esitteli luurangon avulla syvien lihasten sijaintia ja logiikkaa miten niitä lähdetään aktivoimaan. Heti ensisilmäyksellä Sirpa katsasti mun seisoma-asennosta ongelmakohdan selässä. Rinta työntyy aavistuksen eteenpäin, selkä on kireänä ja vatsalihakset eivät siis pääse aktivoitumaan optimaalisesti.



Tätä ongelmaa lähdettiin ensisijaisesti hoitamaan kuntoon. Sain kotijumppaohjeet joita olen nyt viikon mittaan tehnyt ja viikon päästä tavataan uudestaan.

Kotiohjelmaan kuuluu näennäisesti helppoja liikkeitä, mutta kyllä niiden tekeminen ohjeiden mukaan on aika työlästä. Olen kuitenkin jo oppinut kropasta uusia asioita ja kirjoitellut heränneitä kysymyksiä ylös, että muistan ensi kerralla kaikki kysyä Sirpalta :)

Ohjelmaan kuuluuvia liikkeitä mm:
- nilkan ojennus ja koukistus kuminauhan kanssa
- selän rullaus, jossa asetutaan selinmakuulle jalkapohjat alustassa, nostetaan lantio ylös ja rullataan selkäranka pyöreänä alas. Selkärangan kuuluisi olla kuin helminauha, ei ihan ole :) Tässä onkin mun rautakanki-selälle tiukka haaste!
- vatsarutistus ristiluuta alustaan painaen
- vinojen vatsalihasten rutistus painon ollessa ristiluulla ja lapaluun alueella
- vartalon kierto kylkimakuulta, jalka ja käsi vuoronperään eri suuntiin venyen.

Kuulostaa helpolta, mutta ei kyllä ole sitä. Olen kuitenkin hyvin motivoitunut ja aion olla super-kärsivällinen. Olen joskus vuosia sitten osallistunut johonkin pilatekseen ja silloin kyllä homma meni yli hilseen. En vaan ryhmätunnilla tajunnut mitä pitää tehdä, joten homma tuntui vaan tuskaisen hitaalta vatsalihastreeniltä. Nyt olen saanut jo hurjasti ahaa-elämyksiä. Olen varmaan vanhempi ja viisaampi tähän hommaan nyt :)


Lukuun päätyi vihdoin ja viimein myös Marja Putkiston Minustakin huippuliikkuja kirja, jossa on kahdeksan viikon Method Putkisto ohjelma. Ostin kirjan jonkun kirjakaupan loppuun myynnistä isolla alennuksella jo jokin aika sitten. Ajattelin lukea kirjan pilateksen tukena. Yllä oleva teksti todella kolahti. Kuulostaa jopa ihan runolliselta :) Kukapa ei tuota haluaisi!










maanantai 17. maaliskuuta 2014

Kuntotestin tuloksia

Lauantaina pidin PT-asiakkaille kuntotestejä ja voi että miten hienoja tuloksia asiakkaat saavuttivat niin henkisellä kuin fyysiselläkin puolella. On ilo nähdä tyytyväisiä asiakkaita ja aika monen kanssa esille nousi nimenomaan tyytyväisyys olon ja vireystilan kohenemisesta. Siihen vielä päälle kutistuneet sentit ja parantuneet voimatasot, niin hyvä paketti kasassa.



Mulla oli asiakkaana yksi kestävyysjuoksija, jolle tein voima-painotteisen treeniohjelman ennen kisakauteen valmistavan treenin alkua. Ohjelmaan kuului siis juoksun lisäksi 2-3 lihaskuntotreeniä viikossa sekä kahvakuulatreenit kerran viikossa. Tosi ahkeraa treenaamista siis ja tulokset olivat kyllä aika huikeita!

Hänen luvallaan kerron hieman testituloksista. Asiakas on siis normaalipainoinen työssäkäyvä mies.Treenijakso oli vain kahden kuukauden mittainen ja siinä ajassa kehon rasvan määrä tippui 1,4 kg ja lihasmassa kasvoi 1,8 kg!

Aerobisen kunnon mittarina käytettiin lepotestiä, joka sykevälivaihtelua mittaamalla kertoo maksimaalisen hapenottokyvyn. Siellä tulos nousi hurjasti. Juoksunopeus, josta voidaan laskea PK ja VK rajat kestävyysurheiluun nousi tuloksesta 12,5 km/h tulokseen 16,9 km/h! Toki sykkeeseen testiolosuhteissa voi vaikuttaa useat asiat, mutta silti voidaan sanoa, että kehitys oli kyllä aika hurja.

Lihaskuntotestissä myös kaikkien mitattujen kohteiden (vatsalihakset, alaraajat, yläraajat) tulokset paranivat.

Kuten aikaisemminkin olen täällä kirjoittanut olen kiintynyt jokaiseen asiakkaaseen tosi paljon valmennuksen aikana. Sitä elää niin täysillä asiakkaan elämänmuutoksessa mukana. Kuntotesti tiesi joidenkin osalla valmennuksen päättymistä tällä erää, joten oli ilon lisäksi vähän haikeaa.

Sain yhdeltä ihanalta asiakkaalta niin hyvän lahjan.


Hula hula-vanne! Kerroin asiakkaalle, että en ole ikinä osannut pyörittää sitä lasten kevyttä vannetta, mutta olen päättänyt, että joskus vielä sen taidon opettelen. Nyt vanne tuli kuin tilauksesta :) Olen seurannut Facebookissakin hooppaajia, jotka osaavat niin hienosti pyörittää ja tehdä kaikenlaisia temppujakin.

Hula-vanteella oli kyllä muukin merkitys. Asiakas kertoi, että se kuvastaa motivaatiota, johon tulen vielä työssäni PT:nä useasti törmäämään. Välillä motivaatio pyörii vimmatusti kuin hulavanne ja välillä takkuisemmin. Välillä se hajoaa pirstaleiksi ja sitten se taas kasataan kokoon.
 
 Mukana oli myös kortti, joka sekin oli aivan mainio!
 
 
Nämä asiat onkin hyvä pitää mielessään tässä työssä.
 
Ja muuten, tuo vähän painavampi hula-vanne pyörikin huomattavasti helpommin kuin se lasten kevyt-versio :)
 
  
Loppuun vielä  kuva viime aikojen kaiken vapaa-ajan vieneestä muuttoprojektista. Nyt se on todistettavasti tyhjä. Ja uusi asunto täysi :) Tasapainossa siis ollaan ja taas yksi urakka selätetty.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Vauhtiviikonloppu ja lankkuhaaste

Viikonloppu vierähti taas oikealla minuuttiaikataululla :)

Perjantaina mulla oli päivätyöstä muuttovapaa. Aloitin vapaan tekemällä Personal Trainer koulutuksen teoriakokeen ja se meni kuin menikin läpi! Oli hurjan vaikea ja kokeen teko ajan olin kyllä ihan jännityksessä, että meneekö läpi. 60 kysymystä ja aikaa 60 min kokeen tekemiseen. Oikein piti olla 75% jotta kokeen läpäisi. Voi että, mikä helpotus kun meni läpi.

Ja kokeen jälkeen muuttohommiin. Muutettiin kaikki isot huonekalut ja melkein kaikki muukin omaisuus siis uuteen kotiin. Tälle viikolle jäi vielä varastojen ja osittain vaatehuoneen tyhjennys. Hyvältä näyttää siis tilanne muuttoaikataulun suhteen.

Juuri kun saatiin viimeiset kamppeet sisään saapuivat miehen lapset meille. Näky kodissa oli aika karu...




Koko ilta menikin tavaroita järjestellessä edes siihen malliin, että uudessa kodissa pystyttiin yöpymään. Ja olipa ihanaa olla ensimmäinen yö uudessa kodissa. Ystävä toivotti Facebookissa rakkautta näiden seinien sisälle ja sitä tuntuu riittävän <3

Lauantaiaamuna tein PT-työn paperihommia, pari uutta saliohjelmaa asiakkaille ja sähköposteihin vastailua. Puoli kahdelta mun sisarukset tuli hakemaan mua. Meillä on sellainen ihana traditio, että sisarukset järkkää synttärisankarille jotain kivaa yllätysohjelmaa. Ihan huippua!

Me suunnattiin ekaksi Vantaan taidemuseoon Maailman ihanin tyttö-valokuvanäyttelyyn. Oli tosi koskettava ja kaunis näyttely. Suosittelen!

Näyttelyn jälkeen mentiin syömään italialaiseen ja sen jälkeen Flamingo Spahan. Aikuisten puolelle :) Oli niin ihanaa! Kotiin palasi rentoutunut ja huomattavasti vähemmän stressaantunut nainen.

Sunnuntaina mulla oli kolme PT-asiakasta melkein putkeen ja sen jälkeen suoraan tyttären tanssiesitykseen Laurentius-saliin. Tyttöni kuuluu esiintyvään balettiryhmään Tanssistudio Funkassa ja hienon esityksen olivat taas tehneet. Äiti ei tietenkään selvinnyt ilman kyyneleitä, niin herkkää ja kaunista oli!

 
Esityksestä vielä pienen kotona käynnin jälkeen vetämään Lohjan kahvakuulatreenit. Hyvät treenit olikin. Mulle käy muuten maksutapana nykyisin sekä kahvakuulaan että PT-palveluihin Sporttipassin, laskun ja käteisen lisäksi myös Smartumin liikuntasetelit.

 
Sellainen vauhtiviikonloppu takana. Tänään töissä osallistuimme lankkuhaasteeseen ja lankutettiin minuutti porukassa julkisella paikalla. Meillä oli aikaa suorittaa haaste tiistaihin mennessä viiden hengen porukassa.
 

 
 
Nyt haastan Outin ja Sannan työpaikkoineen haasteeseen mukaan. Tehtävänä on koota työpaikalta vähintään kolmen hengen porukka ja suorittaa yhden minuutin vatsalankku julkisella paikalla perjantaihin 14.3. mennessä. Suoritus pitää kuvata (mieluiten video) ja haastaa jokin uusi työporukka mukaan lankkuun. Mikäli  porukkaa tai rohkeutta ei löydy ovat haastetut velkaa oman maastavetomaksimin verran kommentteja blogiin :)
 

torstai 6. maaliskuuta 2014

Start before you're ready

Aah, mikä helpottava kirjoitus Kaisa Jaakkolalta asioiden aloittamisesta. Ihan mahtavaa lukea tällainen kirjoitus ihmiseltä jonka tietämystä arvostaa tosi paljon. Että hänkin tuntee samoja tuntemuksia ja on kokenut samoja epävarmuuden tunteita.

"Uskon siihen, että ihminen kasvaa itseään isompiin tekoihin ja asioihin niitä toteuttaessaan. Oli kyseessä uudelle uralle suuntaaminen, yrittäjäksi lähteminen, elämäntapamuutoksen aloittaminen, vanhemmaksi kasvaminen. Mikä tahansa iso tai pieni asia, jossa starttaaminen tuntuu vaikealta. Nimittäin asiat, jotka alussa tuntuvat hankalilta, eivät lopulta olekaan enää niin vaikeita."
                                                                                                                                  Kaisa Jaakkola

Vuosikausia pohdin ja mietin ja haaveilin liikunta-alalle lähtemisestä. Koko ajan kuitenkin päässä nakersi, etten ole valmis / riittävän hyvä / tarpeeksi lahjakas / yrittäjähenkinen / you name it. Jossain vaiheessa tajusin olevani itse itseni pahin este ja vihollinen matkalla kohti omaa unelma elämää. Hetkessä perustin toiminimen ja pyysin muutamia työkavereita ilmaiseen kahvakuula-treeniryhmään ja aloin harjoitella opettamista. Kuukauden päästä aloitin maksulliset tunnit tuon testiryhmän lisäksi (jossa aina testasin treenit ennen maksullisen ryhmän tunteja).

Jälkikäteen ajatellen ekat tunnit oli ihan hirveitä ja sen jälkeen tunneissa on muuttunut kaikki. Mutta tärkeintä oli, että uskalsin lähteä liikenteeseen. Oppilaat kuitenkin tuntuivat ihan tyytyväisiltä ja osa on käynyt mun tunneilla siitä asti :) Sain (ja saan edelleen) kahvakuula-tunneista tosi hyvää ja huipputärkeää kokemusta liikunnan ohjaamisesta ja ihmisten kohtaamisesta ja opettamisesta.

Jahkailin PT-koulutukseen lähtemistäkin ikuisuuden ja aina keksin liudan syitä  miksi en voi koulutukseen lähteä. Sitten kun ensi kerran sanoin miehelle, että tällaista olen miettinyt, niin vuorokauden kuluttua olin tehnyt lainahakemuksen ja ilmoittautunut Trainer4Youlle koulutukseen.

Koulutuksen aikana valkeni, että mitä enemmän opiskelen, sitä enemmän huomaan, että pitää vielä opiskella ja opetella asioita. En tule koskaan valmiiksi ja minun on opittava elämään sen kanssa. Aina tulee olemaan asioita joita en tiedä tai osaa. Ja toisaalta se on myös tämän alan suola ja pippuri, ikuinen oppiminen. Ja mikä on opetellessa kun asioita kohtaan tuntee todellista intohimoa ja kiinnostuksen määrä hipoo taivaita!

Nyt kun aloittelen PT-töitä sama epävarmuus nostaa silloin tällöin päätään. En ole valmis, en tiedä kaikkea, en osaa tarpeeksi. Nyt täytyy vaan valjastaa se tunne asiakkaiden hyväksi. En tiedä kaikkea, mutta teen kaikkeni ottaakseni selvää. Annan jokaiselle asiakkaalle parhaani. Opiskelen, opettelen ja opetan eteenpäin jatkuvasti.

Valmiiksi en tule koskaan, mutta päivä päivältä paremmaksi kyllä.

PT-työpäivä

Keskiviikkoisin (ja sunnuntaisin) mulla on PT-työpäivä ja se on aina viikon kohokohta!

Aika usein mulla on aamulla joko kuudelta tai seitsemältä jo eka asiakas, mutta eilen poikkeuksellisesti eka ohjaus oli vasta 10:45. Niinpä nukuin aamulla niin pitkään kun nukutti eli kahdeksaan. Sen jälkeen vielä pötköttelin tunnin sängyssä ja selailin iPadillä Facebookkia ja Instagramia (mut löytää sieltä nimellä Merjansportti). Sitten nousin aamiaiselle (jonka mies oli ihanasti mulle valmistanut ennen lähtöään).

Aamiaisen lomassa luin PT-koulutuksen lopputenttiin. Se onkin viimeinen juttu mikä on tekemättä ja sitten olisin virallisesti Personal Trainer :) . Hetken ehdin vielä tehdä koneella töitä ja sitten Neidonkeitaalle asiakkaan kanssa. Mun asiakkaat on kyllä niin huippumotivoituneita ja ahkeria ja kaiken lisäksi tosi hyviä tyyppejä. On ilo tehdä tätä työtä.

Asiakkaan jälkeen tein oman treenin, 15 minuuttia kuntopyörällä ja sen jälkeen etukyykkyä ja maastavetoa. Olipa kivaa, vaikka rauta olikin aika raskasta!

Treenin jälkeen kaupan kautta lounaalle Intialaiseen ravintolaan. Tykkään Lohjan  Amarista tosi paljon ja herkullista ruokaa oli tälläkin kertaa.

Lounaan jälkeen kotiin taas koneelle hommiin. Yllättävän paljon pitää PT:n työ sisällään kaikenlaista paperityötä ja suunnittelua. Sitten vähän lasten kuskailua eri suuntiin ja takaisin salille.

Ekaksi mulla oli ravintovalmennusta asiakkaan kanssa ja rakennettiin esimerkki ruokavalioita ja toisen asiakkaan kanssa tehtiin saliohjelma ja lopuksi tutustuttiin fineli.fi palveluun. Mulla oli viimeinen tapaaminen tällä erää yhden asiakas pariskunnan kanssa ja jotenkin tosi haikeeta. Nopeasti kiintyy asiakkaisiin ja varsinkin kun saa valmentaa näin mukavia ihmisiä, niin vähän haikeaa, kun tapaamiset loppuvat.

Asiakkaiden jälkeen uudelle asunnolle saunomaan ja järjestelemään paikkoja huomista muuttoa varten. Tämä  ilta  yö kahvakuulatreenien jälkeen taitaakin mennä pakkailuhommissa....

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Show me how you burlesque

Mun ihanainen mieheni vei mut viikonloppuna treffeille mun synttäreiden kunniaksi. Illan ohjelma oli siis yllätys, enkä saanut etukäteen mitään vihiä minne ollaan menossa vaikka kuinka yritin lypsää tietoa :) . Oon ihan kuin pikkulapsi joka ei kestä housuissaan jos on jotain yllätystä luvassa, hih.

Lähdettiin siis Helsinkiin viiden maissa iltapäivällä pienen vaatekatastrofin jälkeen. En ollut ehtinyt yhtään miettiä mitä laittaisin päälle ja kun mitään pukukoodiakaan ei tullut järjestävältä taholta niin hermohan siinä sitten meinasi kiireessä mennä. Kun vielä mun vaatteet ovat jakautuneet ihanasti uuden ja vanhan asunnon vaatekaappeihin, jouduttiin pari kertaa ajelemaan edestakaisin vaatekappaleiden perässä. Lopulta reissuun lähdettiin aika konservatiivisessa kotelomekossa.

Ekana mentiin Vapianoon syömään ihanat alkupalat ja pastat. Siellä jonotellessa kului hyvä tovi, joten napattiin jälkiruoka kahvit ja teet kahvilasta mukaan ja lähdettiin kävelemään kohti salaista määränpäätä.

Vähän jännitti mitä mies on keksinyt, Ja yllätys oli tosi iso kun insinöörini oli valinnut juhlakohteeksi Burlesque-festivaalit Gloriassa!

JULENET14

Ilta oli aivan huippu! Me oltiin vaan ihan tylsiä perusvaatteissamme, kerrankin juhlat joissa MIKÄÄN ei olisi ollut liikaa. Ensi vuonna ollaan paikan päällä kyllä eri releissä!

Esitykset oli taitavia, hauskoja ja oivaltavia. Mä niin tykkään kun tunkeudutaan ulos tästä valtamedian tyrkyttämästä hyvin kapeasta naiskuvasta. Täällä todella saa kaikki kukat kukkia!


Juontajat Ritva (Minna Kivelä) ja Scotty the Blue Bunny olivat järjettömän hauskoja.

Sellainen lauantai-ilta meillä :) Eilen sitten treenien jälkeen saunottiin uudessa kodissa ja pakkohan sitä oli kokeilla Burlesque vaikutuksia. Hyvin pyörii, mutta hetkuttamisessa on vielä harjoiteltavaa :) Ja ehkä aistillisempi vaikutelma syntyisi ilman hillitöntä naurunremakkaa. Olenkohan löytänyt itselleni uuden harrastuksen...?