Puuhastelija is back!

Koko viikko on mennyt taas ihan hujauksessa ja kyllä on ollut puuhaakin!

Oon tosi iloinen kun kesäinen väsymys on väistynyt ja jaksaa taas puuhastella kaikenlaista ihan eri tavalla. Kannatti levätä, kun olo oli väynyt eikä vaan puskea väkisin eteenpäin!

Mitä viikko sitten on pitänyt sisällään?

Tiistaina olin tekemässä kuntosaliohjausta Tennarissa. Kaksi eri ohjelmaa liikkeineen käytiin asiakkaan kanssa läpi ja sen lisäksi vielä mukava jutustelutuokio. Mä niin tykkään tästä hommasta!

Keskiviikkona kävin pitämässä toiselle asiakkaalle kuntosaliohjauksen Lohjan bodauksen salilla. Ihan uusi tuttavuus mulle tämä sali, en ollut tiennyt sellaista olevankaan. Ihan mahtava paikka, paljon laitteita, vapaita painoja ja kisamallin kahvakuulat! Ja bonuksen vielä kausikortin vähintäänkin kohtuullinen hinta. Oisko bodaus mun uusi sali?

Keskiviikkona lehdessä oli tämä :)

 

Mulla oli kova tarve kunnolliselle kalenterille ja toiveissa oli myös parempi kamera. Siispä oli ihan huippua kun sain tällä viikolla iPad Minin. En ole kyllä kovin tekninen ihminen, eikä mulla ole ollut koskaan mitään hienoja vehkeitä, mutta tähän rakastuin heti <3 Niin kätevä vekotin ja tulee hyviä kuvia!

 

Mun ihanuus

 

Eilen oli esikoisen koululla vanhempainilta. Pulpetista löytyi yllätys vanhemmille, kiitoskukkanen ja piirustus.

 

Äiti on maailman ihanin sana <3

 

 

Kiitoskukkasessa lapset olivat päässeet kehumaan vanhempiaan.
Mun tytär oli kirjoittanut mm. äiti on kiva ja antaa rahaa :)

 

Vanhempainillan jälkeen ehdin vielä seuraamaan pesispelin lopun Virkkalan kentälle. Vaikka naiset tällä kertaa joutuivat tyytymään 1-2 tappioon, tarjosi peli kuitenkin sykähdyttäviä hetkiä. Toisen jakson nousu 0-8 tappiotilanteesta 6-8 tilanteeseen yhdessä sisävuorossa oli kyllä huikeeta katsottavaa. Johanna kunnarillaan vastasi kyllä koko kauden hienoimmasta hetkestä. Miten voikaan olla niin iloinen ja onnellinen toisen onnistumisen johdosta!

 

Syksy... En tiedä näkyykö tämä lintuaura ollenkaan tässä kuvassa,

mutta siellä ne menee. Bye bye kesä...

Ja koska väsymys on väistynyt on pientä pintaremonttiakin tehty. Meitsi maalasi vanhan lipaston valkoiseksi ja vielä olisi eteisen seinät projektina. Ystävällinen apumies on antanut ohjeita ja auttanut maalien ym. ostamisessa ja kittaillut reikiä piiloon seinästä. En tiedä päästääkö se mut yksinään maalailemaan koko seinää...

Tänään illalla pinkaisin vielä salille tyttären balettitunnin aikana. Matkassa mukana oli kirja, mutta ei, en istunut kuntopyörässä lukemassa romaania vaan tämä opus oli mukana:

 

Kävin testailemassa tuosta meidän Kuntosalivalmentaja-koulutuksen oppikirjasta muutamia mulle tuntemattomampia liikkeitä ja laitteita. En ole oikeastaan koskaan tehnyt esim. vatsa- ja selkälihasliikkeitä laitteissa, joten kävin testailemassa miltä tuntuu ja miten opettaisin ne asiakkaille.

 

Sellainen megapostaus tuli tällä kertaa. Nyt viikonlopun viettoon!

Pikkusen tempasin

Kisojen läheisyys saa tekemään ihmeellisiä asioita. Uskon, että yleensä olen aika kiltti valmennettava. Teen mitä paperiin on kirjoitettu, ymmärrän ettei kannata tehdä nopeemmilla tahdeilla, isommilla painoilla tai pidempiä sarjoja kuin valmentaja on määrännyt vaikka tuntuisikin että pystyy. Varsinkin kun on ollut olkapää- ja ranneongelmia niin tiedän, että hiljaa kiiruhtaminen on kestävämpi tapa treenata. Vaikka lihakset tai kunto kestäisikin, täytyy antaa esimerkiksi nivelille tarpeeksi aikaa totuttautua uusiin ärsykkeisiin.

Hyvinkään tempauskisoihin on nyt reilu kolme viikkoa aikaa ja tilanne sillä tavalla poikkeuksellinen, että en ole tempaissut kuutta minuuttia pidempiä sarjoja kisapainollani (12kg). Heinäkuun alussa kokeilin paljonko menee ja reilu kuusi minuuttia meni ja 92 toistoa. Tässä välissä kuuden minuutin sarjatkin on välillä tuntuneet niin raskailta, että on vähän mietityttänyt toi kisasuoritus. Kuitenkin haluaisi, että se suoritus olisi lähempänä kymmentä kuin viittä minuuttia.

Nyt treeniin oli kirjoitettu ekaksi sarjaksi kuuden minuutin tempaus ja oli pakko vähän pidentää sarjaa ja tiukentaa tahtia. Eli kokeilla mitä nyt menee. Ilmeisesti kolme viikkoa ennen kisoja ei varsinaisesti ole tarkoitus kokeilla enkkoja, mutta oman pään kannalta tää oli silti hyvä juttu. Kokeilin ekan kerran 12-kiloiseen mankkua ja niinhän siinä meni 8 minuuttia ja 130 (!!!) toistoa. Voi että olin iloinen. Tuo kehitys on ihan vaan tekniikan kehittymisen ansiota. Kahvan puristaminen syö niin paljon otetta ja nyt olen siinä hyvin kehittynyt.

Tunnustin kyllä heti valmentajalle, että näin tuli tehtyä. Nyt on huomattavasti kivempi lähteä kisoihin, kun on yksi pidempi suoritus alla.

Tänään oli sitten taas välipäivän vuoro ja vihdoin olen saanut kehonhuoltoprojektin käyntiin. Tiistaina oli hieronta ja tänään joogasin 35 minuuttia. Teki kyllä kropalle niin hyvää (vaikka olikin kankeeta ja raskasta) ja nyt aionkin tsempata tuolla kehonhuolto puolella oikein tosissani.

On tosi hyvä mieli nyt ja kelpaa lähteä pesiskentälle kirjurin hommiin. Tiistaina oli kesän eka kirjurointi ja kyllä jännitti, että miten menee. Oli välillä vähän sekaviakin tilanteita, mutta ihan kunnialla selvisin. Onneksi oli apulaisia kirjuroimassa niin ihan hyvin meni. Ja Virkkalan naiset voitti ja ilmeisesti siirtyivät sarjataulukossa toiseksi! Ihan huippua!

Loma loma loma :)

 

Kyllä kelpaa olla lomalla :)

 

Eilen vika työpäivä ja nyt sitten loppuviikko lomaa. Aloitin loman tekniikkatreeneillä Jonnan kanssa. Tavattiin Malmilla ja käytiin läpi kahvakuulan nostamisen perusliikkeitä ja -asioita (ote, heilautus, rinnalleveto, räkkiasento, korkeaveto, tempaus, punnerrus, vauhtipunnerrus, kropan käyttö, ponnistaminen jaloilla). Aika tiukka setti reiluun tuntiin ahdettuna. Olen seurannut Jonnan mahtavaa blogia jonkun aikaa, suosittelen tutustumaan. Tosi motivoivaa tekemistä!

 

Jonna on hurahtanut crossfit-tyyliseen treeniin. Vaikka kahvakuulalla tehtävät jutut voi crossfitissä olla vähän erilaisia ja ainakin sarjat lyhempiä ja sen myötä painot isompia kuin kahvakuulaurheilussa, on perustekniikat kuitenkin ihan samoja.

 

Yläasentoa

 

 

Räkkiasento

 Lainasin tyttären kynsilakkaa. Just sattui sävy sävyyn rannareiden kanssa. Upea paloauton punainen :) Kyl nyt kelpaa nostella.

 

Esikoinen näyttää mallia. Lasten rohkeus tarttua välineeseen ja

kokeilla kaikkea on kyllä kadehdittavaa.

 

Vielä illan päätteeksi ajeltiin katsomaan naisten pesismatsia meidän kotikentälle Virkkalaan. Ihan huippuhyvin ladyt pelasi ja pisteet kotiin 2-0. On se pesis vaan niin lähellä mun sydäntä! Onneksi tänäkin kesänä pääsee kaikki halukkaat kesäpesistelemään. Seuraavat kaikille avoimet kesäpesistely-päivät ovat:

13.6.

25.6.

4.7.

11.7.

Ja kello 18.00 alkaa. Paikkana Virkkalan pesiskenttä. Kaikki joukolla sinne!