141 reps

Jos oma ennätystaulukko näyttää tempauksen (12kg) osalta tältä:

4.7.2013     92
31.7.2013   130
25.8.2013   141

ei voi olla kuin tyytyväinen :)

Jännitys koko päivän ennen kisaa oli ihan mieletön. Sanoin miehelle (joka oli ihana ja lähti kuski / huoltaja / kannustajaksi), että mulla on perhosia ei vain mahassa vaan koko kropassa. Olisi jopa tehnyt mieli jäädä kotiin. Olo on ollut viime viikot tosi vaihteleva, flunssaa, kurkkukipua, hengen ahdistusta, rannekipua. Eli tuntui, että viimeistely meni ihan metsään.

Saavuttiin Hyvinkäälle ennen puolta päivää ja ekana mulla oli Hakalanmäen Ryhdin järjestämä tuomarikoulutus. Oli ihan huippua tavata samoja naamoja kuin kesän kahvakuulaohjaaja koulutuksessa, siinä jutellessa jo vähän jännistys helpotti. Tai ainakin huomasi, että jännitti muitakin.

Tuomarikoulutus oli tosi hyvä. Kouluttajana oli Kalle Pyykkönen ja koulutuksen taso ihan huippu. Sitten päästiinkin tosi toimiin. Mä tuomaroin heti ekassa erässä, kun oma suoritus oli vasta kolmannessa. Jännitti jo tuomarointikin niin paljon että sormi tärisi nappulalla, jota piti painaa jokaisen hyväksytyn suorituksen jälkeen.

Oma vuoro koitti sitten klo 15. Nostin samassa erässä valkun kanssa ja hätäpäissäni mankkasin valkun kuulan (olivat samanlaiset). Aloitin oikealla kädellä, koska olen pitänyt sen puolen tekniikka tosi paljon vahvempana. Ajattelin että olisi helpompi siitä siirtää hyvä tekniikka vasemmalle puolelle. Ja tietysti vähän mietitytti vasemman ranteen kunto.

Tarkoitus oli siis tempaista oikealla niin pitkään kun jaksan. En ollut päättännyt mitään tahtia etukäteen, vaan päätin vaan rauhassa hengityksen tahtiin mennä. Ekan kerran katsoin kelloa noin puolentoista minuutin kohdalla ja silloin jo oikean käden forkussa tuntui vähän pahalta. Apua, oli eka ajatus. Siinä vaiheessa ei vielä pitäisi tuntua missään. Koitin sitten tehostaa jalkojen käyttöä ja välillä katsoin toistojen määrää. Tavoitteena oli ylittää oma enkka 130 toistoa ja mietin että oikeella pitäisi tehdä huomattavasti enemmän kuin puolet, että olis mahkut siihen.

Jossain vaiheessa ennen neljää minuuttia kuula ei noussut enää ylös asti ja toistoja oli reilusti alle 65. Käden vaihto oli siinä sitten pakollinen ja fiilis, että enkkoihin ei päästä.

Jostain syystä vasurilla sitten lähtikin kulkemaan tosi hyvin. Ranne ei tuntunut yhtään ja hetken jopa tuntui aika helpolta. Keskityin vain siihen, että laskin kymmenen toistoa ja sitten taas kymmenen ja taas kymmenen. 90 tuli täyteen sitten 100. Silloin päätin että se 30 menee vielä vaikka sitten raakatempauksena. Yhtäkkiä 130 oli täynnä ja seuraava etappi 140 (joka jossain takaraivossa oli ollut salainen tavoite). Ote alkoi olla ihan lopussa, joten tosi raakana piti vetää, mutta aika hyvin sain kiskottua. Kannustus oli ihan huikeeta! Ja siitä oli niin iso apu! Lämmin kiitos kaikille kannustajille.

Lopputulos oli 141! Voi että olin onnellinen. Lopulta vasen käsi oli niin pumpissa, että sillä ei kannettu kuulaa, eikä otettu edes rannaria pois. Kämmenkin aukesi, joskin sitä ei kyllä yhtään tehdessä huomannut.

Mies otti suorituksen videolle (linkitän sen myöhemmin) ja suorituksen jälkeen lavalta astelee niin onnellisen näköinen nostaja.

Kotimatkalla katsoin suorituksen kerran läpi ja ehkä oikealla kädellä olisi voinut peukalo osoittaa enemmän taakse yläasennossa. Voi olla, että nopea väsyminen johtui lapatuen puutteesta.

Seuraava tavoite on sitten 150 toistoa ja kokonainen 10 minuutin suoritus (nyt meni ehkä noin 9 min).

Vertailukohdaksi voisi ottaa vaikka Eveliina valkun joka tempaisi 12 kiloisella 203 toistoa. Matkaa mulla on vielä, mutta kyllähän se motivaatio nyt nousi taas uusiin lukemiin. Ja kiire ei ole mihinkään.

Täältä kaikki tulokset ja tässä ryhmäkuva nostajista ja tuomareista.

Iso kiitos Hakalanmäen Ryhdille loistavista kisoista. Kaikki toimi ja järjestelyt meni ihan nappiin.

Illalla kävin vielä ohjaamassa yhden kuntosaliohjauksen. Tiesin asiakkaan aika hyvin entuudestaan ja koska tosi liikunnallinen ja kovakuntoinen nainen oli kyseessä päästiin tekemään vähän erilaisia juttuja. Kaksijakoisella ohjelmalla mennään hänen kanssa, eli yläkroppa ja alakroppa treenataan eri päivinä. Laitoin hänelle vähän enemmän liikkeitä vapailla painoilla, koska tiesin että kehonhallinta ja liikkuvuus ovat tosi hyvällä tasolla. Mukava ohjaushetki oli taas.

Nyt fiilis on väsynyt mutta onnellinen. Meitsi kiittää ja kuittaa ja painuu nukkumaan.

Keskivartalot koetuksella

Niinhän siinä kävi, että mä hävisin ihan 2-0 ekan viikon punnituksen :) Mies oli tiputtanut viikossa aika huiman määrän painosta! Ihanaa, kun tässä haasteessa voi olla niin onnellinen sekä omasta että toisen puolesta. Ollaan suunniteltu, että kun jompikumpi on tiputtanut sen 10% niin sitten lähdetään hemmottelureissulle. Häviäjä maksaa, mutta pääsee kuitenkin mukaan (lompakon kanssa, heh heh).

Ollaan menossa ensi viikolla häihin, joten siitä tulee taas vähän lisämotivaatiota pysyä herkuttomalla linjalla.

Torstaina ohjasin kuntosalitreenin miehelle. On se vähän outoa niin läheiselle ohjata, mutta hyvin meni. Hänellä on ollut pieni tauko liikunnasta issias-vaivan takia ja vieläkin vähän vaivaa. Lisäksi tosiaan toiveena painon pudotus näin alkuun ja myöhemmin sitten varmaan lihasmassan kasvatus.

Tein hänelle yhdistelmäharjoituksen, jossa lihaskuntoliikkeiden välissä tehdään aerobista kuntopyörällä, crossarilla ja juoksumatolla. Lihaskuntoliikkeet oli valittu sen mukaan, että selkään ei satu eli ei tehty rutistus-liikkeitä. Mukana oli myös muutama enemmän kuntouttava liike, joissa aktivoitiin keskivartalon syviä lihaksia. Tykkään kyllä tuosta ohjauksesta ihan älyttömästi. Se tuntuu niin omalta jutulta. Onneksi saan sitä tehdä!

Tänään aamulla jatkettiin keskivartalon ärsytystä. Jumpattiin elokuun FitBody-lehdestä Hyvinvoiva selkä ohjelma läpi. Siinä aktivoitiin syviä vatsalihaksia tosi tehokkaasti. Kannattaa tsekata toi jumppa uudesta lehdestä (5/2013). Loppuun vielä putkirullaillen lapoja auki. Mainio päivän aloitus!

Ilta ollaankin vietetty urheilua katsoen. Hieno suoritus Tero Pitkämäeltä! Jee, mitali Suomeen!

Harjoitusasiakkaita haussa

Viikonlopun kuntosalivalmentaja-koulutus oli tiivis ja antoisa. Olo oli jokaisen päivän jälkeen kaikkensa antanut, niin tiukkaa opiskelu oli. Tietoa tuli ihan hirveästi niin teoriassa kuin käytännössäkin. Mutta silti on tunne, että nyt se opettelu vasta alkaa.

Laitoin Facebookiin koulutuksen jälkeen ilmoituksen, että otan vastaan harjoitusasiakkaita, joille teen henkilökohtaisen, asiakkaan tavoitteisiin ja taustoihin perustuvan kuntosaliohjelman ja ohjaan salilla oikeat suoritustekniikat. Kiinnostuneita on jo ilmoittautunut hyvä määrä, mutta mukaan mahtuu vielä uusiakin harjoitusasiakkaita. Mikäli kiinnostuit laita sähköpostia osoitteeseen merjansportti@gmail.com niin lähetän lisätietoa.

Kuntosalivalmentajan näyttökoe on 13.9. ja siihen mennessä ohjaan harjoitusasiakkaita niin paljon kuin mahdollista. Onneksi kiinnostuneiden porukassa on jo nyt tosi erilaisia asiakkaita, on kotitreeniä haluavasta viisijakoisen ohjelman tekijään ja kaikkea siltä väliltä.

Koulutuksen jälkeen alkoi arki päivätyön ja treenien vedon suhteen. Oli ihana loma, mutta myös arkeen paluu oli ihan mukavaa. Mulla ehtii kolmen viikon aikana karata päivä- ja ruokailurytmit niin totaalisesti hanskasta, että sekä omasta että lasten puolesta on hyvä, että arki alkaa rytmittämään taas tätä meidän elämää :)

Eilen vedettiin Lohjalla syyskauden ekat treenit ja oli ihan huippua! Olen niin innoissani kuin ilmapallo taas treenien vetämisen suhteen ja kyllä oli porukkakin eilen ihan liekeissä!

Syksyn tullen treenien vetoa on taas kolmesti viikossa. Lohjalla elokuussa Moision rannassa maanantaisin ja syyskuusta lähtien sunnuntaisin Kirkkokadun voimailutilassa. Sammatin porukka treenailee näillä näkymin tiistaisin ja Hiiden opiston ryhmä torstaisin. Uudet treenaajat ovat tervetulleita!

Muutenkin elämä hymyilee. On kivaa vaan heittäytyä hemmoteltavaksi ja antaa itselleen lupa olla tosi tosi onnellinen <3