maanantai 6. toukokuuta 2013

Vesijumppaa jälkikasvun malliin

Tänään oli uintipäivä. Jalat on melkoisen tukossa, joten tän piti olla lepuuttelupäivä ja käydä vaan kokeilemassa miltä se 300 metrin uinti tuntuu (minitriathlonia varten).

Vajaa 10 min meni kun rauhakseen uiskentelin (en mä nopeesti osaakaan :) ) sen 300 metriä. Hyvähän se on melkein tyhjässä altaassa uida, mutta kyllä se viime kesänä järvessä aika paljon pahemmalta tuntui. Ajattelin, että uinnin jälkeen vaan venyttelen altaassa ja rentoudun, mutta toisin kävi.

Uimahallissa oli tosi vähän porukkaa, joten lasten altaassa mahtui hyvin poukkoilemaan. Lasten kanssa joutui heti kilpauintiin ja pelailemaan palloa. Yllättävän raskasta! Koitin vähän uimalasien kanssa harjoitella tekniikkaakin, että uskaltaisin pistää kasvot veteen rintauinnissa. Olis pitänyt ottaa nenäklipsi mukaan, mä en vaan osaa sukeltaa ilman että pidän nenästä kiinni.

Kuopuskin ui jo monta metriä. Tähän saakka hän on edennyt vaan sukeltamalla. Oli tosi hauskaa pelailla ja pelleillä ja kai aika tehokastakin, koska kun nousi vedestä jalat oli ihan betonia.

Ai niin, aamulla tein välipunnituksen ja vaaka näytti 72,5! Yli kilon tiputus :) Onneksi alkuun tippuu nopeesti. Motivoi jatkamaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti