SUPer hauska SUPpailu

Lauantaina oli ehkä kesän kivointa tekemistä :)

Meillä on mun sisarusten kanssa tapana järjestää jokaiselle synttäriyllätys jonkin yhteisen tekemisen merkeissä. Tällä kertaa lähdettiin kokeilemaan SUP-lautailua mun veljen synttäreiden kunniaksi.



SUP-lautailu (Stand Up Paddling) eli seisoen melonta on vanha Hawajilainen laji, joka on nyt parin viime vuoden aikana rantautunut myös tänne Suomeen. Me otettiin FunnMill Entertainmentilta opastettu suppailukokeilu. Kokeilun kesto oli 1,5 h ja alkuun Vesa Funmilliltä opasti meitä suppailun saloihin niin maalla kuin vedessäkin. Maalla käytiin läpi povillaan melominen, miten laudalla noustaan ylös, säädettiin melat, opeteltiin oikea melomistekniikka kädet suorana ja koko vartaloa apuna käyttäen sekä tsekattiin miten laudalle pääsee takaisin jos sattuu tippumaan veteen.

Vedessä lähdettiin alkuun melomaan polvillaan ja kohta noustiin seisomaan. Voi vitsi sitä tunnetta, kun ekaksi sai hakea tasapainoa oikein kunnolla :) Mutta aika nopeasti homma lähti sujumaan ja päästiin melomaan itseksemme. Välillä saatiin harjoitella tasapainoa vähän enemmänkin kun veneiden aallot keikutti lautaa.

Ihan huippufiilis nähdä järveä ja rantaa taas ihan eri perspektiivistä. Koko ajan olisi tehnyt mieli meloa vielä seuraavan niemen taakse. Ilmakin oli niin kaunis ja vesi tuntui lämpimältä, joten veteen horjahtaminen ei tuntunut niin pelottavalta. Kaikki kyllä pysyttiin laudalla hienosti koko aika.



Me lähdettiin matkaan Vohloisista Lake Side Cafen rannasta, joka olikin ihan huippu lähtöpaikka. Ranta on matala ja ihana hiekkapohja ja maisemat ympärillä tosi kauniit.

 

 

 Tykkäsin ihan mielettömästi ja voin suositella FunMilliä lämpimästi. Heillä on vielä heinäkuun loppuun tarjous jolla kaksi henkilöä suppaa opastuksineen 1,5 h hintaan 50€.

 

Nuuksio ja hieman venähtänyt iltalenkki

Viime perjantain Nuuksion reissusta en olekaan vielä kirjoittanut. Tarkoitus oli käydä kävelemässä miehen kanssa reipas iltalenkki töiden jälkeen. Turunväylältä käännyimme siis Nuuksioon päin ja valitsimme reitin lähtöpaikaksi (tuntemattomasta syystä) Högbackan. Merkityille reiteille pääsee kyllä kätevämmin Haukkalammelta tai Kattilasta, mutta me lähdettiin jostakin syystä siis Högbackasta.

Tarkoituksena oli kiertää Haukankierros joka on tuo kuvassa näkyvä sininen lenkki, pituudeltaan 3,7km. Jonkin verran matkaa tulisi lisää tuota ruskeaa reittiä pitkin Haukankierroksen aloituspisteeseen.





Niin lähdettiin matkaan. Ilma oli ihana, juuri sopivan lämmintä, mutta ei liian kuumaa. Mulla oli edellisestä jalkapuntista pakarat ja reidet vielä kipeenä, mutta meinasin että lenkistä tulee hyvä palauttava kävely...

Olikin sitten aika mäkistä. Tuntui, että koko ajan kiivetään vaan ylöspäin, missäköhän vaiheessa tultiin alas?! Sitä ei huomannut ollenkaan.

Jossain vaiheessa jo mietittiin, että koska sitä kartalla näkyvää vettä oikein tulee näkyviin. Tosi kaunista oli kyllä metsässä ja vaihtelevia maisemia.

Lopulta ensimmäinen lampi tuli vastaan. Kaunista!

Jotenkin me tässä vaiheessa kuviteltiin olevamme Haukkalammella vaikka todellisuudessa oltiin Mustalammella. Tästä lähdettiin sitten määrätietoisesti jatkamaan matkaa. Vain vähän ihmeteltiin kun siniset reittimerkit olivat muuttuneet keltaisiksi.

Ajateltiin siis olevamme reitin puolessa välissä ja lähtevämme nyt kaartamaan takaisin autolle. Aika pitkään tarvottuamme pyysin miestä vilkaisemaan SportTrackeriä ja niinhän sitä oltiin siirrytty aina vaan kauemmas lähtöpisteestä :)  Olimme siis lähteneet Mustalammelta Korpinkierrokselle.

Olin ottanut parkkipaikalla iPadillä kuvan kartasta (tuo ylin kuva) just in case ja nyt mies pyysi saada nähdä kuvan. No, iPad oli tietysti autossa... :) Jotta oltaisiin ihan pihalla loppui miehen puhelimesta vielä virta paluumatkalla.

 

Onneksi oli mustikoita, joita napsin suuhun reitin varrelta. Ja onneksi oli myös yksi vesipullo mukana.

Palattiin sitten takaisin Mustalammelle ja siitä lähdettiin oikeaan suuntaan. Jollakin ihmeen konstilla onnistuttiin vielä kerran eksymään. Nähtiin kyltti Högbacka 1 km ja sitä lähdettiin seuraamaan, vaikka jokin kertoi mielessä, että nyt ei olla oikealla reitillä. Polku pieneni pienenemistään ja ehkä 20 min tarpomisen jälkeen vastaan tuli kyltti Högbacka 1,1km... Great! Siinä vaiheessa ei enää niin hirveästä naurattanut ja mieheltäkin pääsi pari ärräpäätä. Pikku iltalenkki oli siinä vaiheessa venynyt yli 10 kilometriin. Jotenkin koko loppumatka tuntui piinaavaan pitkältä, mutta saapuihan se parkkipaikka sieltä viimein.

Matkan pituus oli noin 12 km (tarkkaa lukemaa ei ole koska virta loppui puhelimesta) ja aikaa kului 3 h 20 min. Vielä myöhemmin kun katsottiin SportTrackerin karttaa niin jotenkin kummassa oltiin sössitty vielä loppumatkasta reitit.

Täytyy vielä loppuun sanoa, että Nuuksion reitit on tosi hyvin merkittyjä ja tarkempia karttojakin on hyvin saatavilla, eli ihan itse eksyiltiin :) Sinne siis todellakin kannattaa lähteä kävelemään ja retkeilemään. Mikäli parkkeeraa auton Haukkalammelle ei siitä ole pitkä matka lastenkaan kanssa ensimmäiselle laavulle ja makkaranpaistopaikalle.

Vaikkakin mies uhosi ettei enää ikinä lähde luontoon lenkille saatan vielä ylipuhua hänet ja lähteä lapsien kanssa Nuuksioon retkeilemään.

Jalkatreeniä

Olen päässyt taas punttitreenin makuun ja onneksi takapiha-gymiltä löytyy jo aika hyvä arsenaali kotitreenin tekoon. Näin tuleekin monesti lenkin jälkeen tehtyä pari lihasryhmää kuin huomaamatta. Takapihalta löytyy leuanveto- dippiteline, tietysti kasa kahvakuulia, säädettävät käsipainot, penkki ja tanko sekä keppejä ja jumppapallo.

Eilen kuitenkin treenailin Neidonkeitaan salilla asiakkaiden treenien jälkeen. Treeni oli seuraavanlainen:

• keppijumppana mave-etukyykky-takakyykky sekä valakyykky
• pistoolikyykkyharjoittelua, kerran pääsin ylös asti ja loput tein pelkkänä eksentrisenä, eli laskeuduin mahdollisimman hitaasti alas.
• yhden jalan kyykky (toinen jalka pohkeessa/nilkassa) 2 x 8
• loitontajat kuminauhalla 2 x 10
• lähentäjät kuminauhalla 2 x 15
• etukyykky 3 x 10
• sumokyykyn harjoittelua tangolla
• takareisi polvenkoukistuslaitteessa 3 x 10
• lantion ojennus seisten taljassa / läpiveto 3 x 15

Kiva treeni oli ja suurin osa liikkeistä sellaisia joita en ole aikaisemmin tehnyt. Tuo pistoolikyykky on mun uusi tavoite. Tosi hyvin saa tuntumaan noi yhden jalan kyykyt ihan oman kehon painolla.

Tällä viikolla on vielä vaikka mitä kivaa luvassa. Siitä lisää myöhemmin :)

Kankein jaloin viikonloppuun

Eipä ole tullut pitkään aikaa kirjoitettua mun omista treeneistä, joten nyt vähän niistä. Kesän ajan olen liikkunut oikeestaan tosi paljon fiiliksen mukaan. Mulla on lenkkiohjelma, jota seuraan, mutta muuten on tullut puuhattua mitä huvittaa. Ja aika paljon on huvittanut ulkoliikunta, mikä tietysti kesällä on niin ihanaa!

Tällä viikolla maanantaina oli lepo- ja kehonhuoltopäivä. Kävin hieronnassa availemassa vähän jumittavaa vasenta hartiaa. Käyn hieronnassa yleensä noin kolmen viikon välein ja sen lisäksi putkirullaan joka viikko. Venyttely ei kauheesti huvita, mutta liikkuvuutta lisää myös keppijumppa, jota teen myös viikoittain.

Tiistaina oli kesäpesispäivä, eli 1,5 tuntia heittelyä, lyömistä ja portin peluuta. Pesis vaan on kesälajeista ihan ykkönen. Niin kivaa sekä itse pelailla että käydä katsomassa pelejä.

Keskiviikkona mulla oli kolmen asiakkaan treenien veto ja vaikka se ei tietenkään mulle ole mitään treeniä niin tulee siellä mukana kuitenkin jotain tehtyä, nytkin ainakin keppijumppaa. Asiakkaiden jälkeen tein oman punttitreenin, kun sopivasti olin Neidonkeitaan salilla. Vuorossa oli jalka - pakara osasto ja voin kertoa että meni perille. Eilen ja tänään on ollut melko kankea askellus. Olen menossa tänään töiden jälkeen miehen kanssa Nuuksioon lenkille, saas nähdä miten käy näillä jumijaloilla!

Keskiviikkona treenien jälkeen suuntasin neljän ihanan tytön kanssa Lintsille.

Mä olin Lintsi-reissun jälkeen ihan puhki! Lapsissa olisi vielä virtaa riittänyt vaikka mihin, mutta kyllä mua uuvutti. Oli ihanan helteinen päivä olla Linnanmäellä, mutta sää myös verotti voimia. Lisäksi, kun jalkapallon seuraamisen takia parin yöunet jäivät lyhyiksi olin torstaina töiden jälkeen ihan taju kankaalla. Menin suoraan "pikku" päikkäreille ja siinä kun mies puolen tunnin huilin jälkeen nousi ja lähti taas pelaamaan pesistä minä vaan käänsin kylkeä :)

Puolentoista tunnin lepäilyn jälkeen siirryin sohvalle ja ajattelin, että tästä illasta ei kyllä tule enää yhtään mitään. Mutta kyllä mä siitä sitten reipastuin ja lähdin verryttelemään kankeita kinttujani puolen tunnin lenkille ja sen jälkeen reilun puolen tunnin leveä selkälihas - hartia treeni takapihan kuntoilualueella. Meillä on takapihalla siis leuanvetotanko, penkki, tanko ja käsipainot, joten siellä saa hyvän treenin vedettyä.

Ja mikä on tehdessä, ihanassa kesäillassa, kun ei tarvitse edes lähteä omalta pihalta mihinkään :)

Treenit - done!

 

Ihanaa viikonloppua kaikille ja hauskoja Jameja, niille jotka sinne ovat menossa. Meilläkin on miehen kanssa lapsivapaa ilta, mutta taidetaan olla niin tylsiä, että lenkin jälkeen vaan syödään ja katsotaan leffaa ihan kahdestaan. Musta se vaan on ihan parasta rentoutumista <3

Tulliniemen luontopolku Hangossa

Juhannusaaton iltana käytiin miehen kanssa kävelemässä Suomen eteläisimmässä kärjessä. Vaikka juhannuksesta onkin jo ehtinyt vierähtää tovi, niin laitanpa silti muutaman kuvan Tulliniemen luontopolusta.

 

 

 

Reitti on noin 7 km pitkä ja joiltakin osin haastavakin. Rattailla ei esimerkiksi pääse tätä reittiä kiertämään. Maasto oli ihanan vaihtelevaa. Jalan alla oli vuoroin hiekkaa, kiviä, pitkospuita, kalliota ja metsäpolkua. Tosi hauskaa vaihtelua!

Reitin varrella oli taas hyvät infotaulut, jotka kertoivat niin Tulliniemen luonnosta kuin historiastakin. Paikalla on ollut historiassa niin sotatukikohta kuin naisten työsiirtolakin.

Joutsenperhe.

 

Vähän tuulee! Niemen kärjessä olisi ollut pipo ihan tarpeen ainakin viileänä juhannusiltana.

Etelän mies :)

 

Kuvia olisi voinut olla enemmänkin, mutta kun itse jätin poikkeuksellisesti kuvausvehkeet autoon, niin miehen kuvilla on mentävä. Meillä meni reitin kiertämiseen melkein kaksi tuntia kun ihan rauhallisesti käveltiin ja ihasteltiin maisemia.

 

Suosittelen kyllä todella tätä luontopolkua. On kaikkein vaikuttavin meidän kiertämistä reiteistä. Meri vaan on niin erilainen kuin  järvimaisema, mihin olen ehkä enemmän tottunut.

 

Kiitos Tainalle reittivinkistä!

Kippis ja kulaus!

Mulla on eräänlainen merkkipäivä tässä Lohjan Rantajamien  aikaan. Olen siis ollut humalassa viimeksi vuosi sitten :) Ja koska en ole koskaan ymmärtänyt saunasiiderien tai yksillä käymisten päälle niin en ole juonut koko vuoteen alkoholia ollenkaan. Yhden lasin skumppaa taisin juoda syksyllä teatterireissun yhteydessä, mutta muuten no drinks to me.

Mulla ei ole tässä mitään sen suurempaa ideologiaa taustalla enkä ole tehnyt mitään raittiuslupaustakaan, mutta tuntuu vaan ettei tämän hetkisessä elämässä ole alkoholilla sijaa. Rentoudun paljon paremmin muilla keinoilla, enkä jaksa olla krapulassakaan. Joka viikonloppu mulla on joko omaa treeniä tai asiakkaita, joten ehkä siksikin on niin helposti siirtynyt tähän alkoholittomaan elämään.

Nuorempana tykkäsin ottaa ihan reippaasti ja silloin oli kyllä huippuhauskoja reissuja joita voi nyt "aikuisena" naureskellen muistella, mutta on kyllä ollut niitä pohjanoteerauksiakin. Ehkä nuorempana alkoholilla sai lisää rohkeutta, nykyisin ei ole sellaisia tilanteita jossa kyseistä rohkeutta kaivattaisiin. Jotenkin se alkoholin luonnetta muuttava vaikutus on jopa pelottavaa. Muutamia kertoja olen ollut humalassa tosi ilkeä jotain läheistä kohtaan ja jälkikäteen katunut sanoja ja tekoja. En halua sellaista kaduttavaa omaan elämään.

Ja siis ne krapulat, uuh, ihan kauheita :)

Joskus olen kuullut juttuja, että selvinpäin olemista ihmetellään ja tulee niitä "kai sä voit edes yhden ottaa" juttuja, mutta itse en ole kyllä sellaiseen törmännyt. Muiden ottaminen ei myöskään mua erityisemmin haittaa ja silloin harvoin kun käyn baarissa lähden kotiin niin ajoissa, että porukalla on vielä iloinen nousuhumala käynnissä. Ei siis tarvitse kuunnella laskuhumalan tilittelyitäkään.

Pari viikkoa sitten tein vielä päätöksen etten juo limuakaan, joten eipä siinä sitten janojuomaksi kesähelteellä jää enää paljon muuta kuin vesi :) Sillä mennään niin pitkään kun hyvältä tuntuu!

Viinilasitkit ovat saaneet uuden elämän.

Lasissa kuohuvan sijaan miehen pojan synttäreille tehty aikuisten terveellinen herkku.

Proteiini Pudding valkosuklaan makuisena kesän marjoilla ryyditettynä.

Yksi pieni muutos viikossa

Mikä olisi pienin mahdollinen muutos viikossa jonka voisit tehdä parantamaan terveyttäsi?

Jokin niin pieni muutos, että tiedät aivan varmasti pystyväsi tekemään sen, mutta se on kuitenkin konkreettinen askel parempaan elämänlaatun. Muutos voi koskea mitä tahansa elämän osa-aluetta, esimerkiksi liikuntaa, lepoa, ravintoa tai mielenrauhaa.

Kuulostaako mitättömältä? Yksi pieni muutos viikossa jonka vielä tietää varmuudella onnistuvan.

Vuodessa 52 pientä muutosta tekee jo aika paljon parannusta! Ja 52 onnistumisen kokemusta ei voi olla vaikuttamatta omaan mieleen. Olen oikeasti onnistunut 52:ssa muutoksessa!

Päätän seuraavan muutoksen aina sunnuntaina ja toteutan sitä (ja tietysti myös edellisiä muutoksia) seuraavalla viikolla. Mun ensimmäiset pienet muutokset olivat:

• en juo limua ja
• käyn joka päivä kävelemässä luonnossa.

Mulle limun juomisen lopettaminen oli tosi helppoa. En tykkää kauheasti limusta muutenkaan, mutta sen jälkeen kun SodaStream tuli taloon olin alkanut kuin huomaamatta juomaan limua monta kertaa viikossa. Halusin tästä turhasta tavasta eroon, joten se oli mun eka muutos. Jollekin toiselle limun juomisen lopettaminen olisi jo tosi iso muutos.

Toinen muutos, luonnossa kävely on myös nykyisin helppo muutos. Mutta vielä vähän aikaa sitten en juurikaan kävellyt, saati ulkona. Liikuin kyllä muuten paljon, mutta olin täysin passivoitunut arkiliikunnan suhteen.

Nyt käyn lenkkien lisäksi oikeastaan joka toimistopäivä lounastauolla ulkona pikku kävelyllä. Päiväkävelyllä saan myös kivasti askeleita mun Loop-aktiivisuusrannekkeeseen. Aika usein suuntaan työpaikan läheiseen puistoon ja tänään oli iPadikin mukana joten tässä muutamia kuvia  mun päiväkävelyltä.

 

Puiston reunalla on Malmin Karviaismäen palstaviljelyalue. Aivan ihana alue, jossa käyn katselemassa palstapuutarhureiden aikaansaannoksia.

 

Joskus vaan täytyy leikkiä kuvanmuokkausohjelmalla :) Puistossa on isot hyväkuntoiset nurmialueet jossa voi pelata palloa, ottaa aurinkoa tai vaikka istua piknikillä.

 

Pikku puronen solisee pitkin puistoaluetta ja pienet sillat ylittävät puron useassa kohtaa.

 

Tämän viikon pieni muutos on ollut kasvisten lisääminen ruokavalioon. Syön päivän jokaisella aterialla kaksi kourallista kasviksia tai marjoja. Tämäkin muutos on oikeastaan paluu entisiin tapoihin joista olen lipsunut viime kuukausina. Mulle kasvikset ja marjat maistuvat tosi hyvin joten tämä muutos on ollut musta myös tosi herkullinen. Joskus kyllä turvaudun esim. kaupan Hevishottiin jos tuntuu että muita kasviksia ei ole mahdollista ottaa mukaan ja hyväksyn myös hedelmät joskus korvaamaan kasviksia.

 

Tämä pikku-muutos asia ei siis ole mitenkään ryppyotsaista eikä sen ole tarkoitus kuormittaa, stressata tai asettaa paineita. Pikemminkin päin vastoin. Nostaa jokin helppo hyvää oloa tuova muutos osaksi omaa arkea.

 

Ensi sunnuntaina alkava seuraava muutos on jo valmiina keksittynä. Palaan siihen myöhemmin :)