Mulla ei ole tässä mitään sen suurempaa ideologiaa taustalla enkä ole tehnyt mitään raittiuslupaustakaan, mutta tuntuu vaan ettei tämän hetkisessä elämässä ole alkoholilla sijaa. Rentoudun paljon paremmin muilla keinoilla, enkä jaksa olla krapulassakaan. Joka viikonloppu mulla on joko omaa treeniä tai asiakkaita, joten ehkä siksikin on niin helposti siirtynyt tähän alkoholittomaan elämään.
Nuorempana tykkäsin ottaa ihan reippaasti ja silloin oli kyllä huippuhauskoja reissuja joita voi nyt "aikuisena" naureskellen muistella, mutta on kyllä ollut niitä pohjanoteerauksiakin. Ehkä nuorempana alkoholilla sai lisää rohkeutta, nykyisin ei ole sellaisia tilanteita jossa kyseistä rohkeutta kaivattaisiin. Jotenkin se alkoholin luonnetta muuttava vaikutus on jopa pelottavaa. Muutamia kertoja olen ollut humalassa tosi ilkeä jotain läheistä kohtaan ja jälkikäteen katunut sanoja ja tekoja. En halua sellaista kaduttavaa omaan elämään.
Ja siis ne krapulat, uuh, ihan kauheita :)
Joskus olen kuullut juttuja, että selvinpäin olemista ihmetellään ja tulee niitä "kai sä voit edes yhden ottaa" juttuja, mutta itse en ole kyllä sellaiseen törmännyt. Muiden ottaminen ei myöskään mua erityisemmin haittaa ja silloin harvoin kun käyn baarissa lähden kotiin niin ajoissa, että porukalla on vielä iloinen nousuhumala käynnissä. Ei siis tarvitse kuunnella laskuhumalan tilittelyitäkään.
Pari viikkoa sitten tein vielä päätöksen etten juo limuakaan, joten eipä siinä sitten janojuomaksi kesähelteellä jää enää paljon muuta kuin vesi :) Sillä mennään niin pitkään kun hyvältä tuntuu!
Viinilasitkit ovat saaneet uuden elämän.
Lasissa kuohuvan sijaan miehen pojan synttäreille tehty aikuisten terveellinen herkku.
Proteiini Pudding valkosuklaan makuisena kesän marjoilla ryyditettynä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti